Me olemme ikuiset.

Päivät menee vaan humisemalla ohi. Painan vaan töitä kokoajan ja välillä saan pitää jopa ansaittuja vapaapäiviä. Kaikkein eniten töissä ärsyttää niin sanotut "kuuluisat ja odotetut" ykkösvapaat.. Niillä ei tee kyllä yhtään mitään, kun ei kerkii ees mittään alottaa kunnolla.. :/ Mut jos ei muuta, niin ainakin levon kannalta ne kannattaa ottaa! Ihana kun jälleen syksyn ja talven tullen saa askarrella luvan kanssa enemmän! Askartelin tässä viime viikonloppuna kummitytölle 1v.-kortin. Ja kohta pitäs alottaa tekemään ystäville joulukortteja. Ja suunnitella muutenki joulua ja joululahjoja. :) Meinaa paniikki vähä iskee tiettyjen ihmisten joululahjojen kanssa; kuten vanhemmat ja poikakaveri. Mutta josko mä jotain niille keksisin. Vaikka no, ei joulua kerkee kovin ees juhlimaan. Menee töissä ja muuttaessa. Mut ainakin jouluksi uuteen kotiin<3 Ootan jo innolla, et pääsen sisustelemaan meijän yhteistä kämppää sitten. Ihan huippua! :> Tällänen pikapäivitys puhelimella. Kiitos tienpäällä olemisen.

Tien päällä taas, istun ja mietin - kun taas kyyneleet silmissäsi näin.

Jos elämässä tapahtuu jotain pahaa, niin tapahtuu sitä hyvääkin.

Pahana asiana tässä muutaman päivän aikaan on tuo sylkirauhasentulehdus, kävin sen takia maanantaina 29.10 päivystyksessä ja sieltä sain antibioottia ja särkylääkettä. Olipa mukava tehhä pari ensimmäistä päivää asiakaspalvelutyötä pullasorsan näköisenä ja vammaisen kuulosena.. Eikä tuo syöminenkään oikein meinannu onnistua.. :/ Mutta nyt ollaan voiton puolella - antibioottikuuri syöty ja poskikin tuntuu jo terveeltä! Elämä hymyilee silläkin saralla.

Hyvänä asiana taas se, että minä ja poikakaveri saatiin asuntotarjous pari viikkoa sitten! Mietittiin muutama päivä asiaa, varattiin se kämppä tuosta rempassa olevasta talosta ja käytiin viime viikolla kirjottamassa vuokrasopimus alle. Nyt se muutto on todellista! :) Muuttamaan päästään 21.12 klo 16, kunhan remppa valmistuu. Hirveesti mun sormet syyhyää jo sisustamaan ja muutenki laittamaan kotia.

Töitä vuan painan päivästä toiseen - huomenna ois tän viikon viimenen työpäivä ja sitten onkin ihan koko viikonloppu vapaa :3 Pääsen käymään vanhempien luona maalla ja jee - nään samalla poikakaveria :3♥ Ikävä onki jo kova (Vaikka vasta viime viikonloppuna nähtiin.. Hehheh.), mutta ää. Välitän liikaa.. Siitä tämä suurensuuri ikävä.

Matkus Shopping Center (Ikano) tuli käytyä tsekkaamassa useempaan kertaan tässä parin viikon aikana :D Ekan kerran kävin pörrää siellä vanhempien + poikakaverin kanssa avausviikonloppuna ja myöhemmin oon yhen ystävän kanssa käyny pari kertaa kiertelemässä ja kattelemassa.. Viimeks tarttu "pari" lävistyskorua Cybershopista ja selkätuki Clas Ohlsonista mukkaan. Rahaa meni ihan mukavasti, mutta noh.. Pikkuvikoja! Kerrankos tuota shoppailee.. Vaatteita tosin pitäs löytää, mut enhän mä ees mahdu niihin nykyajan rätteihin mitä myydään vaatekaupoissa.. Ne joko on vyötäröltä tai pohkeesta/reidestä epäsopivat.. Äh, ärsyttää.. Siksi suurimmaksi osaksi kuljen nykyään collareissa + jonkunnäkösessä hupparissa tai villapaidassa - harvoin jaksan edustaa.

Mua himottaa nykyään kovasti lävistykset/tatuoinnit - enemmän kyllä nuo jälkimmäiset, mutta edelleen haaveilen myös Medusasta tohon huuleen... Ehkä mä joku päivä vielä - jos vaihan ammattia.. Uutta tatuointia oon suunnitellu kovasti - ja kuume nousee päivä päivältä vaan kovemmaks.. Mulla on jo täys visio siihenki mitä haluan! :) Kivaa köynnöstä, siihen kolme kukkaa (tulkkaa kolmea tärkeää ihmistä, jotka siis elää.) ja sitten kaksi tähteä ovelasti "piilotettuna" siihen köynnökseen (merkkaa siis paria mahdollista sisarusta, jos kaikki olisi mennyt hyvin)...

Näihin tunnelmiin lopettelen tän postauksen - tältäerää. Palataan taas astialle!

Mä filmin kelasin, päiväkirjaa selasin - taaksepäin.

Joskohan yrittäisin elvyttää tätä blogia, on alkanu taas kirjottaminen kiinnostaa. :) Vaikkei tämä elämä oo sen kummosempaa, kun töitä, töitä ja välillä vähän vapaata.

Tän kirjottamattoman jakson (Melkein 1,5v... Hups.) aikana on tapahtunu vaikka mitä jännää!
Mitä tapahtui?;
- Valmistuin suurtalouskokiksi
- Aloitin parisuhteen
- Muutama muutto erilaisiin kämppiin (Kotoa soluasuntoon -> soluasunnosta kolmioon kaverin kanssa.)
- Oon kokenu pari leikkausta
- Myy-hamsu tuli kotiin♥
- Oon ollu parissa työpaikassa.
- Ja paljon muuta!


Suurtalouskokin paperit sain kätöseen kesäkuun 1. kuluvaa vuotta. Kolmen vuoden uurastus tuli päätökseen - joka oli sekä ilo, että suru. Iloinen olin, koska vihdoinkin kaikki se uurastus on ohi ja voin sanoa omaavani ammatin! Suru ehkä siksi, kun meidän hyvä luokka hajosi ja yhteydenpito väheni huomattavasti. :/ Kuitenkin osan kanssa edelleen ollaan tekemisissä ja pidetään suhteellisen paljon yhteyttä. Istutaan iltaa ja muutenkin vietetään aikaa porukalla.









Parisuhdekin tavoitti elämäni, 26. toukokuuta. Suhteen toinen osapuoli on vuosimallia 87 oleva miehenrotjake ;)♥ Rakastan miestä älyttömästi ja suunniteltu on samankaton alle muuttoa - muutto toivottavasti tulee vuodenvaihteessa. Ainakin niin meillä on toiveissa... Ja kovasti ootan, koska tuo mieheke oikein kosii mua. :3 (Oon sen verran vanhanaikanen, että miehen pittää kosia! Minen kosi. Piste.)

Kämpistä sen verran, että Kuopaksella ja yksityisellä oon kerenny asumaan oman kodin ja asuntolan jälkeen. :) Kaikissa oon tykänny asua ja kaikista oon myös oppinut jottain..

Ja sitten leikkauksiin; 24.4.2012 Oikean polven tähystysleikkaus. Polvesta löytyi Polvilumpion kondromalasia eli toisinsanoen rustonpehmentymä. Aiheuttaa polvikivut, etenkin polvilumpion ylä- ja alapuolella. Jomottavaa kipua, joka tuntuu loputtomalta. Särkylääkkeet tehoavat huonosti ja ainoastaan lepo/kylmä auttaa. Kovan rasituksen (lenkkeilyn/muun urheilun) jälkeen esiintyy myös lepokipua. Asian kanssa oppii kyllä elämään, vaikka eihän jokapäiväiset kivut oon kivoja/ei niiden kanssa opi elämään.. :/ 

Sitten toinen leikkaus koitti 30.8.2012. Mahan tähystys. Maha tähystettiin siitä syystä, että haluttiin selvyys naistenvaivoihin liittyviin kipuihin.. Neljän viikon päästä leikkauksesta tuli lääkäriltä soitto leikkauksessa otetuista koepaloista; Endometrioosi. Sillon se tuntu maailmanlopulta.. Etenkin kaikkien kauhukertomusten jälkeen.. Endo on osa-aiheuttaja lapsettomuuteen, aiheuttaa painajaismaisia kipuja, sekä vuotohäiriöitä. Ei oo helppoa tämä ihmiselämä, mutta päivä kerrallaan rämmitään eteenpäin ja ystävien, poikakaverin ja vanhempien avulla jaksan - jopa tän sairauden kanssa.


Sitten uuteen tulokkaaseen. Myy-hamsu saapui kotiin 4.10.2012. Tykkään tosta pikkumursusta ihan älyttömästi, jollekin tuo hamsu saattaa olla vaan käden heilautus ja monikaan ei ymmärrä, mitä kaikkea (hienoa) tuohon eläimeen sisältyy. Miun päivät rytmittyy tuon kanssa, saan voimaa siitä, mun päivissä on sisältöä. Vaikka tuon kanssa ei voikaan touhuta, niinkuin jonkun koiran, kissan tai kanin kanssa, niin silti tuo pikkunen merkitsee mulle hyvin paljon.

Pst. Koetappas saada erittäin hyvin vanhalla kameralla erittäin hyvää ja selkeää kuvaa noin paljon liikkuvasta kaverista, mutta siinä nyt jonkinmoinen kuva siitä. :)







Ja sitten vielä työpaikoista; kesän työskentelin seurakunnalla, Rytkyn leirikeskuksessa keittiäjänä. Elokuun puolessavälissä jäin Rytkyltä pois ja jäin työttömäksi. Pari viikkoa työttömyyden jatkuttua sain työtarjouksen, johon tartuin välittömästi. Nykyään oon sitten Kotipizzalla töissä. Ainakin toistaseksi, vakituisena työntekijänä siis toimin.