Nää on näitä mun pelkoja ja muitaki tuntemuksia.. Mua vaan ahdistaa nykyään niin paljon tuo vauva-asia. Onneks mulla on ystäviä, jotka tukee ja ymmärtää mua♥
Selailen netistä kaikenmaailman juttuja liittyen raskauteen, synnytykseen, lapsen hoitoon ym. Mitä kaikkia asioita pitää ottaa huomioon, kun lasta alkaa odottaa maailmaan? Toisaalta oon täynnä kysymyksiä, mut toisaalta oon ihan varma tästä asiasta!
Toisaalta mulla alkaa tänään sellainen lääkitys, jota pitäisi syödä tauotta ainakin puolivuotta.. Keltarauhashormonia, joka siis samalla hoitaa toivottavasti noita endometrioosikipuja, että pitää ehkäisyn kunnossa. Toisaalta tuo puolivuotta saattaa mennä nopeesti, jos sen jälkeen uskaltas rueta yrittämään sitä lasta - yhteisestä päätöksestä.
Musta tuntuu, että tää on nyt se loppuelämän juttu.. Mä pystyn luottamaan tuohon mieheen, ja pystyn olemaan oma ihteni sen kanssa! Mä pystyn sille itkemään, mä pystyn nauramaan sen kanssa, mä voin näyttää kaikki tunteet ja pelot sille. Me osataan puhua - kaikesta.
Muuttokin tuli äkkiä, mutta se tuntu oikealle. Nyt asutaan saman katon alla ja ääh♥ Onhan tää kämppä vielä ihan sekasi muuton jäliltä, mutta kyllä tää jo kodilta tuntuu. :3
Näihin tunnelmiin ja oloon. Palataan! ♥
Ei kukaan ole valmis äiti, ennen kuin lapsi todella syntyy. Äidiksi ei kasveta kirjojen, vaan kokemuksen kautta :) Uskon, että kunhan osaa huolehtia itsestään ja on valmis ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä, on valmis hankkimaan lapsen. Tai no eihän niitä hankita, lapset saadaan <3
VastaaPoistaNäinhän se on. Lapset tosiaan saadaan - ei hankita. Kokemustakaan ei saa ennen sitä lasta.
Poista